Vaalikoneissa ja monissa muissa keskusteluissa talous ja ympäristönsuojelu on asetettu vaihtoehdoiksi, joista pitäisi valita jompi kumpi. Itse en ole pitkään aikaan nähnyt näiden välillä mitään ristiriitaa, päinvastoin. Lähtökohtaisesti ekologiset lähestymistavat ovat taloudellisesti parempia ja ristiriita tulee vain jos erityisesti haluaa luoda palveluita jotka luovat tämän ristiriidan. Hieman miettimällä, kaikki tilanteet pääsääntöisesti saadaan toimimaan niin että molemmat puolet voittaa.
Tein hieman konkreettista tutkimusta aiheen tiimoilta yleisesti ja myös siitä millaisia ajatuksia voisi miettiä paikallisesti täällä Kauniaisissa.
Uusiutuva energia on fiksu sijoitus
Vielä jokin aika sitten saattoi kuulla väitteitä, että tuuli- ja aurinkosähkö ovat kalliita hupihankkeita verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti. Aurinkoenergian hinta on laskenut yli 90 % vuosien 2009–2019 välillä, ja merituulivoiman hinta on pudonnut 70 %. Tämän ansiosta aurinko- ja tuulisähkö ovat nyt maailman halvimpia energiantuotantomuotoja – ne päihittävät jopa perinteiset fossiiliset vaihtoehdot . Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi Suomessa sähkön markkinahinnassa: Suomi saavutti vuonna 2023 Euroopan toiseksi halvimman sähkön keskihinnan, mihin osasyynä oli tuuli- ja aurinkovoiman voimakas kasvu . Kun sähkö on edullista ja kotimaista, hyötyy niin kuluttaja, teollisuus kuin huoltovarmuuskin.
Uusiutuva energia ei siis ole vain ympäristöteko, vaan myös taloudellisesti järkevää. Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet tuovat investointeja ja työpaikkoja sinne, missä niitä rakennetaan. Esimerkiksi eräässä itäsuomalaisessa kunnassa ison aurinkovoimapuiston rakennusvaihe työllistää parin vuoden ajan yli sata henkeä, ja valmistuttuaan laitos kerryttää kunnalle verotuloja . Paikallisella tasolla uusiutuvat voivat tuoda kaivattua elinvoimaa ja veropohjaa. Samaan aikaan ympäristö kiittää, kun sähkö tuotetaan puhtaasti ilman päästöjä. Halpa ja puhdas energia luo perustaa myös uusille liiketoiminnoille – harva yritys kieltäytyy alueesta, jossa sähkönsaanti on turvattu edullisesti ja vihreästi.
Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus – säästöä euroissa ja päästöissä
Rakennusten lämmitys ja sähkö vievät ison siivun sekä budjetista että päästöistä. Siksi energiatehokkuus on todellinen aarrearkku, josta hyötyvät sekä kukkaro että ilmasto. Tehokkaammat ikkunat, parempi eristys, älykkäämpi talotekniikka – nämä eivät ole vain ekohifistelyä, vaan konkreettisia säästölähteitä. Hyvin suunnitellut energiatehokkuushankkeet voivat leikata rakennuksen energiankulutusta ja kustannuksia kymmenillä prosenteilla, ja parhaimmillaan ne maksavat itsensä takaisin hämmästyttävän nopeasti . Asiantuntija-arvioiden mukaan monet energiansäästöinvestoinnit ovat jo ensimmäisestä vuodesta alkaen kassavirtapositiivisia, eli säästöä syntyy enemmän kuin investoinnin vuosikulut . Yli 10 % vuosituotot eivät ole harvinaisia, kun esimerkiksi vanhan rakennuksen lämmitysjärjestelmä tai ilmanvaihto päivitetään nykyaikaan . Missä muussa remontissa saa samalla tavalla tuottoa rahoilleen?
Konkreettisia esimerkkejä energiatehokkuudesta löytyy läheltä. K-ruokakauppojen kylmäkaapeista talteen otettu hukkalämpö on saatu kierrätettyä takaisin kiinteistön lämmitykseen, mikä on vähentänyt kaupan lämmöntarvetta jopa 95 % . Se tarkoittaa käytännössä lähes ilmaisia lämmityskuluja – ja vastaavasti pieniä päästöjä. Samoin moni taloyhtiö on todennut, että vaikkapa öljylämmityksestä luopuminen ja siirtyminen maalämpöön tai kaukolämpöön tuo merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä. On palkitsevaa huomata, että energiaremontti nostaa kiinteistön arvoa ja asumismukavuutta, mutta laskee samalla päästöjä. Nämä ovat juuri niitä win-win-tilanteita, joissa talous ja ympäristö kulkevat käsi kädessä.
Kiertotalous ja resurssitehokkuus tuovat uusia bisnesmahdollisuuksia
Perinteisessä “ota-valmista-hävitä” -talousmallissa resurssit käytetään kerran ja heitetään menemään. Kiertotalous kääntää tämän logiikan päälaelleen: pyritään pitämään materiaalit käytössä niin kauan kuin mahdollista, minimoimaan hukka ja jopa keksimään jätteelle uutta käyttöä. Tästä syntyy yllättävän iso taloudellinen potentiaali. Sitran selvitysten mukaan siirtymä kiertotalouteen voisi tuoda Suomessa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja tulevina vuosina . Samoin arvioidaan, että tehokkaampi resurssien käyttö keskeisillä toimialoilla (kuten rakennus-, metsä- ja elintarviketeollisuudessa sekä vaikkapa jakamistaloudessa) voisi kasvattaa Suomen taloutta 1,5–2,5 miljardilla eurolla joka vuosi vuoteen 2030 mennessä . Nämä eivät ole pikkusummia, vaan merkittävä piristysruiske kansantaloudelle.
Yrityksille kiertotalous tarkoittaa uusia innovaatioita ja säästöjä: kun materiaaleja kierrätetään ja tuotteet suunnitellaan kestämään pidempään, säästetään raaka-ainekuluissa ja usein energiassakin. Ajatellaan vaikkapa valmistajaa, joka alkaa myydä tuotetta palveluna kertamyynnin sijaan – silloin insentiivi on tehdä laitteesta pitkäikäinen ja huollettava, mikä hyödyttää asiakasta ja ympäristöä. Samalla yritys saa tasaisempaa tulovirtaa ylläpidosta. Kuluttajalle kiertotalous näkyy esimerkiksi kirpputorien, korjauspalveluiden ja vuokrauspalveluiden kasvuna. On taloudellisesti järkevää ostaa käytettyä tai vuokrata harvoin tarvittava tavara – rahaa säästyy ja tavara pysyy hyötykäytössä pidempään. Kiertotalouden ydinajatus onkin tehdä enemmän vähemmällä. Kun materiaalit kiertävät tehokkaasti, sekä luonto että talous hyötyvät: luonnonvaroja kuluu vähemmän ja toisaalta syntyy uutta liiketoimintaa niiden ympärille.
Vastuullinen sijoittaminen ja vihreä siirtymä kannattaa myös sijoitussalkussa
Entä rahamarkkinat ja sijoittajat – uhraavatko he tuottoja jos valitsevat vastuullisesti? Moni saattaa epäillä, että ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat sijoittajalle vain kalliita hyvän mielen projekteja. Todellisuus näyttää kuitenkin toista. Tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että vastuullinen sijoittaminen ei heikennä tuottoja – päinvastoin, se voi parantaa niitä . Esimerkiksi Nordea-pankin analyysissä havaittiin, että vuodesta 2012 alkaen korkeimman vastuullisuusluokituksen yritykset tuottivat selvästi paremmin kuin markkinat keskimäärin, kun taas heikoimmat jäivät jälkeen. Ero parhaiden ja huonoimpien välillä oli peräti 40 % viiden vuoden aikajaksolla . Toisin sanoen, jos sijoittaja kymmenen vuotta sitten valitsi salkkuunsa vastuullisia yhtiöitä “vähemmän vastuullisten” sijaan, hänen tuottonsa olivat huomattavasti vahvemmat.
Mistä tämä johtuu? Yksi selitys on, että vastuulliset yritykset hallitsevat riskejään paremmin – esimerkiksi ilmastoriskit, ympäristövastuut tai sosiaaliset tekijät eivät pääse yllättämään, kun ne on huomioitu strategiassa. Toinen tekijä on muutos markkinoilla: sijoittajat arvostavat vihreää siirtymää, ja pääomia virtaa kiihtyvään tahtiin kestäviin kohteisiin. Tämä nostaa vastuullisten yhtiöiden arvoa. Ei siis olekaan ihme, että vastuullisesta sijoittamisesta on tullut valtavirtaa, ja esimerkiksi suuret eläkerahastot ja pankit ilmoittavat toinen toisensa perään luopuvansa saastuttavimmista sijoituksista. Samalla ne suuntaavat rahojaan uusiutuvaan energiaan, puhtaaseen teknologiaan ja muihin ratkaisuihin, joita maailma epäilemättä tarvitsee. Kun sijoitukset ohjataan fiksusti, saadaan sekä tuottoja että edistetään kestävää tulevaisuutta – melko hyvä diili!
Mitä tämä tarkoittaa Kauniaisissa?
Kauniainen on tunnettu vehreydestään, ja kaupunkina se on jo sitoutunut kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin. Tavoitteenamme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä , mikä tarkoittaa noin 80 % päästövähennystä vuoden 1990 tasosta. Tämä ei ole pelkkää päästöjen kurjistelua, vaan sisältää myös mahdollisuuksia parantaa kaupungin taloudellista kestävyyttä. Kun katsoo Kauniaisten päästöjä, huomaa että rakennusten lämmitys muodostaa yli 60 %ilmastopäästöistämme . Juuri tässä energiatehokkuus ja uusiutuva energia nousevat ratkaisevaan rooliin myös talouden näkökulmasta. Jos kaupungin rakennuksissa kulutetaan vähemmän energiaa ja siirrytään vaikkapa maalämpöön tai aurinkosähköön, säästyy pitkällä aikavälillä huomattavia summia verovaroja energiakuluista. Samoin asukkaille esimerkiksi öljylämmityksestä luopuminen tuo suoraa säästöä lämmityslaskuun – ja koti tuntuu mukavammalta, kun vedon tunne vähenee remontin myötä.
Käytännön toimia, joilla Kauniainen voi edetä sekä ekologisesti että taloudellisesti, on paljon. Aurinkopaneelien asentaminen kaupungin omiin rakennuksiin (koulut, kaupungintalo, kirjasto) voisi tuottaa osan tarvittavasta sähköstä itse ja pienentää sähkölaskua vuodesta toiseen. Alkusijoitus paneeleihin maksaa itsensä takaisin, tyypillisesti noin 10 vuodessa Suomen oloissa, ja sen jälkeen paneelien tuottama sähkö on käytännössä ilmaista. Kauniainen onkin tarjonnut neuvontaa ja tukea aurinkoenergiaprojekteihin asukkailleen, mikä auttaa yhä useampaa taloutta hyödyntämään aurinkoa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on toinen avainkeino: esimerkiksi lisäämällä eristystä, säätämällä ilmastointia älykkäästi ja vaihtamalla vanhat valaisimet LED-tekniikkaan voidaan säästää selvää rahaa kunnassa. Kaupunki on jo mukana vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa, mikä kertoo halusta vähentää turhaa energiankulutusta.
Myös liikkumisessa vihreät ratkaisut tukevat taloutta. Kauniainen on pieni kaupunki, jossa etäisyydet ovat lyhyet – pyöräilyn ja kävelyn edistäminen ei ainoastaan vähennä autoilun päästöjä, vaan tekee kaupunkiympäristöstä viihtyisämmän ja terveyden kannalta paremman. Voidaan ajatella näinkin: jokainen pyöräilty tai jalan kuljettu matka on euroja säästöä polttoainekustannuksissa ja autojen kulumisessa, puhumattakaan terveyshyötyjen tuomista säästöistä pitkällä aikavälillä. Kiertotalous voi näkyä Kauniaisissa vaikkapa siten, että kaupunki tukee kirpputoritoimintaa tai järjestää yhteisiä tavaroidenvaihtopäiviä – asukkaat säästävät rahaa, kun vanhat tavarat löytävät uuden omistajan eikä aina tarvitse ostaa uutena. Jätehuollossa lajittelun tehostaminen ja biojätteen hyödyntäminen voivat vähentää kaatopaikkamaksuja ja tuottaa esimerkiksi biokaasua tai multaa hyödynnettäväksi.
Lopulta kyse on ajattelutavan muutoksesta: talouden ja ympäristön ei tarvitse olla eri puolilla pöytää. Kauniaisissa – niin kuin monessa muussakin kaupungissa – fiksu ympäristöteko on yleensä myös fiksu talousteko. Kun investoimme esimerkiksi energiansäästöön tai uusiutuvaan energiaan, saamme sijoitukselle tuoton euroina takaisin, samalla kun vähennämme päästöjä. Tällaiset teot parantavat kaupungin resilienssiä: hyvin eristetty koulu tai päiväkoti kärsii vähemmän energian hintojen heilahteluista, ja paikallinen aurinkosähkö tuo varmuutta myrskyjen keskelläkin. Ja mikä parasta, voimme tehdä osamme ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseksi tavalla, joka luo hyvinvointia eikä niukkuutta.
Yhteenveto: talous ja luonto samassa veneessä
Tämän katsauksen perusteella on selvää, että talous ja luonnon arvot voivat edetä yhdessä, ilman että ne ovat toistensa vastakohtia – jopa päinvastoin. Oli kyse sitten sähkölaskun pienentämisestä tuulivoiman avulla, rakennuksen arvon noususta energiaremontin myötä tai uudesta kiertotalousbisneksestä, punaisena lankana on win-win-periaate. Huomaan itsekin muuttaneeni ajatustapaani ja pitkän aikaa sitten: en näe ympäristöinvestointeja kuluerinä, vaan mahdollisuuksina. Meillä on jo lukuisia esimerkkejä, että vihreä siirtymä voi tuoda taloudellista menestystä – olipa mittakaava globaali tai paikallinen, ison yrityksen strategia tai pienen kunnan päätös. Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja panostaa kestävään kehitykseen. Samalla kun suojellemme luontoa ja ilmastoa, voimme rakentaa entistä vahvempaa taloutta. Kestävyys kannattaa – myös pankkitilin näkökulmasta, ja sen huomaa nyt yhä useampi.